Alle 20 päivää niin loma alkaa. Siis miehellä, isyysloma. Mullahan tämä on pelkkää lomaa vaan *kuivahkoa naurua* Alle 20 päivää ja ollaan Istanbulissa! Ensimmäistä kertaa samalla lentokoneella ja ensimmäistä kertaa vauva kainalossa. Toivon (uskon), että siitä tulee kivaa, vaikkei meillä olekaan mitään varmaa ja pysyvää majapaikkaa. Ystävien nurkkiin ollaan menossa. Mutta silti (ja ehkä siellä ystävien nurkissa on kivaa?), ihanaa mennä neljäksi viikoksi Istanbuliin!
Viime reissulla olin varmaan jollain viidennellä kuulla raskaana ja pukeutunut tarkoituksellisesti lentomatkalle niin, ettei raskaus näy. En halunnut jäädä selittelemään mihinkään, että miten nyt voin ja niin edelleen. Kaikki menikin hyvin, kunnes Istanbulin päässä passintarkastaja katsoi kuvaani ja päätteli, ettei kuva ole mun ja että mulla on väärennetty tai jonkun muun ihmisen passi käytössä. Muistin kyllä sen tarkastajan naaman aiemmilta reissuilta, siellä on aina se yksi tiukkis (mulkku, suoraan sanoen). Miten mä aina onnistuinkin valitsemaan sen jonon? No sitten tää mies kutsuu siihen jonkun toisen miehen katsomaan sitä passia. Siitäs saat, ajattelin. Mutta myös se toinen mies oli sitä mieltä, etten se ole minä siinä kuvassa ollenkaan. No mitä helvettiä? Alkoi vähän hermostuttaa. Yritin siinä kuumeisesti miettiä, että mikä mussa oli siinä kuvassa muka erilaista, tukkakin oli ihan saman värinen ja leikkauskin (mikä??) ihan sama. Lopulta sain seistä jossain syrjässä muiden epäilyttävien matkustajien kanssa, selitellen, että jos kyse oli siitä isosta luomesta naamassani niissä kuvissa niin se oli tuon passin hankkimisen jälkeen leikattu pois. Viimeisenä valttikorttina ajattelin sitten heittää, että onko naamani todella niin muuttunut nyt kun olen raskaana. Onneksi ei tarvinnut sitä kuitenkaan käyttää. Se viimeinen passintarkistajamies siellä erikoispisteessä katsoi sitten jossain vaiheessa laiskasti passiani ja sanoi, että tuo voi mennä. Kerrankin oli oikea mies oikeassa virassa, eikä joku suhteilla palkattu kierosilmäinen kummin kaiman serkku.
Mutta mitenköhän lennot menee tällä kertaa? Yleensä jouhevasti, mutta kaikenlaista on vuosien varrella sattunut ja tapahtunut. Hauskinta oli ehkä se, kun Tarja Halonen tuli kerran Istanbulissa samaan Helsingin koneeseen.
Istanbul, täällä ikävöidään ja kohta nähdään!

4 kommenttia:
Kuullostaa tosi kivalta, sillon kun omat lapset oli pieniä, niin musta oli tosi kiva olla välillä reissussa ja nimenomaan ystävien nurkissa. Sitä kun sain niin kyllästymiseen asti olla yksin kotona vauvan kanssa.
Oikein mukavaa reissua koko perheelle. :)
Loma, mikä ihana sana <3 Mut sää oot ny tajunnut väärin ton kotiäitiyden :P Meil ei oo lomaa olleskaan. Työtä 24/7 vuoden ympäri. Toki työajat sitten antavat joustoa siihen, missä tahdissa sitä imuria heiluttelee ja vuosipuunaukset tekee.
Oikein antosaa lomaa teille!!!
Merhapa,
Minäkin olen Istanbulissa/Sarköyssä lomalla kesäkuussa 5.-13.6. On se kumma, miten tänne samoihin maisemiin aina vaan haluaa lomalle.
Se Sarköy on varmaan ihana paikka, mies on siellä välillä käynyt rantalomalla, mutta itse en ole vielä koskaan käynyt. Kerron jos piipahdetaan siellä päin :)
Lähetä kommentti