Muutoksia muuttosuunnitelmiin

Kai muistatte vielä meidän muuttosuunnitelmat? Siellä Porvoossa odottavan puuhellan ja saunan ja talon? Niin minäkin, vaikka yritän unohtaa. Vuokranantaja joutui muuttamaan suunnitelmiaan ja muuttaakin taloon itse takaisin. Vuokrasopimus purettiin yhtäkkiä viikko sitten. Me olimme jo tehneet muuttoilmoituksen, tilanneet laajakaistan, muuttoauton. Monena iltana pohdin sohvan paikkaa uudessa olohuoneessa. Haaveilimme mahdollisesta syksyisestä talon ostosta omaksi, remontista. Ja olimme jo myyneet Helsingin asuntomme. Kamalassa paniikissa soittelin harvojen netissä näkyvien vuokra-asuntojen perään koko viikon, mitään emme saaneet. Tai olisimme varmaan saaneet jonkin, jos meillä ei olisi kissaa ja koiraa. Onneksi ei ole sentään Tr-tr Mitjaa.

Lauantainen muutto kuitenkin lähestyy. Jäämme toistaiseksi Helsinkiin ja muutamme erään omakotitalon yläkertaan. Siinä on yksi huone vähemmän kuin nykyisessä asunnossamme. Vähemmän neliöitäkin ja vähemmän säilytystilaa (hyvääkin löytyy: vähemmän kuluja). Oikeastaan olen ihan tyytyväinen, että tavaroistamme karsiutuu nyt väkisin osa pois. Sellaiset huonekalut, jotka eivät ole kovin tärkeitä ja kasa turhaa nurkkiin kertynyttä rojua. Ja tuossa talossa on puutarha, todella ihana vanha puutarha omenapuineen. Odotan kesää.

Kävin tänään työpaikalla ja saankin pitää vanhan työni (tai ei se ihan samaa työtä ole) ja tehdä vielä etätöitäkin. Jos nyt mahdun niitä tekemään tuossa uudessa asunnossa. Tunteja työnantaja vaati enemmän päivässä kuin olisin halunnut, mutta ei sentään kaikkia kahdeksaa. Ihan hyvä sekin. Nyt pähkäilen lapsen tulevan päivähoidon kanssa, jännittää, kamalasti järjestelemistä ja totuttelua ja vaikka mitä. Äitini varmaan tulee meille kotiin hoitamaan lasta ensin, sieltä Porvoosta. Pitkä matka äidille, mutta minkäs teet.